http://yle.fi/uutiset/ranskalaisetkaan_eivat_syty_sahkoiselle_kirjalle/6195832

Näin se vain on, kuten tuo yllälinkattu artikkeli toteaa. Sähkökirja ei hakkaa perinteistä kirjaa vielä vuosiin. Tuskin koskaan. Tai pirustako minä tiedän, mutta ei ainakaan minun elävän ruumiini yli.  Ainakin minun ruumiini ylle sopii paljon paremmin kovin kansin varustettu tiiliskivi tabletin sijaan, kun ruumiini ahmii tarinaa selällään makuuhuoneeni vuoteella. On se sähköinen kirjasto sitten kuinka kevyt ja helppokäyttöinen tahansa, pitää sitä sen verran papua olla, että painavaakin sanaa jaksaa kannatella.

Ehkä minä nyt mielipiteelläni syyllistyn metsiemme raiskaamiseen, vaikka noin yleisesti ottaen luontoarvoja pyrin kunnioittamaankin. Kaatelen puita painotuotteiksi. Tosin näillä suomen myyntiluvuilla se tuskin paljoa latvoja heiluttaa.

Täytyy myöntää, että olen edelleen samaa mieltä myös sanomalehdestä, vaikka sen raiskausarvo on monin verroin suurempi. Vaan ehkäpä tulevat sukupolvet, joskus hamassa tulevaisuudessa näkevät senkin ajan, kun tabletti rapisee aamukahvipöydässä. Minä tuskin en. Ehkä näen, mutten koe. Sen verran vanhanaikainen kun olen, että aamuhetkeen kuuluu uutisten oheen paperin rapina ja musteen tuoksu. Miksei nuokin saisi varmaan jo pian tablettiinkin efektinä, jahka joku ideaan paneutuisi ja alkaisi tuottaa hajukomponentteja.  Luulen silti, että epäröivien sukupolvien täytyy painua manan maille, ennen kuin tuo virtuaaliaviisi arkipäiväistyy. Niin, ja raiskaahan vessapaperikin metsiä. Luulen, että virtuaalivessapaperiin taitaa vielä olla piirun verran matkaa.

Pitää toki vaihtoehdot olla. Myös teille edistyneemmille sukupolville. Joten täytyy yrittää uskoa siihen, että kehitys kehittyy.